YKSI, KAKSI, KOLME KIINALAISTA

Viides päivä menossa ja honkkarielämä rullailee mukavasti eteenpäin. Aurinko on alkanut vihdoin paistaa eikä aina tarvitse katsella harmaata taivasta ja noh, lämpötilat ja ilmankosteus ovat pysyneet samana, eli ulkona on tuskaisen kuuma. Kuulin juttua, että sään pitäisi muutaman viikon sisään muuttua niin, että lämpöasteet pysyvät samoina (n. 30C), mutta ilmankosteus laskee lähemmän viittäkymmentä. Toivotaan, olisi kiva viettää aikaa ulkonakin eikä vaan ilmastoiduissa tiloissa.

Viime päivät ovat kuluneet paikkoja tutkiessa ja ihmisiin tutustuessa. Keskiviikko meni myöhään nukkuessa ja rauhallisesti, kävimme lounaalla syömässä kiinalaista ja sen jälkeen hengailimme kampuksella nauttien vapaapäivästä. Yksi vaihtareista oli laittanut facebookissa Lingnanin vaihtariryhmään ehdotuksen, että halukkaat voisivat mennä yhdessä illalliselle. Oletin ehkä kahtakymmentä ihmistä ja yllätys oli suuri kun paikalle ilmeistyi sata vaihtaria. Onneksi ravintola sai järkättyä meidät ulos isoihin pöytiin ja kaikki saatiin itsemme kylläisiksi. Paikka oli juuri niin katukiinalainen kun voi olla; kukaan ei puhunut englantia ja katu oli täynnä samanlaisia paikkoja täynnä kiinalaisia ihmisiä. Tykkään käydä porukalla syömässä kun tilataan usein montaa ruokaa ja pöydissä on sellainen pyörivä tarjotin keskellä ja kaikki voivat testailla eri ruokia. En ole ihan varma mitä kaikkea söimme tuolla, mutta täällä on välillä vähän sellainen fiilis, että on vaan parempi kun ei tiedä.

Olimme Marien (Ranska) ja Marian (Ruotsi) kanssa niin väsyneitä, että lähdimme vähän aiemmin kuin muut takaisin kampukselle ja päädyimme nousemaan vihreän minibussin kyytiin poliisien opastuksella. Minibussit ovat ihan yleisiä täällä mutta hieman sketchy… Vihreät kulkevat ilman suunniteltua reittiä ja punaisilla taas on selkeät pysäkit, tai jotain siihen suuntaan. Selvittiin kuitenkin perille ja maksettiin lystistä vain 8HKD eli noin 8 senttiä.

Torstaina oli virallinen orientaatio ja ohjelmaa oli 9-18. Kuuntelimme erilaisia puheita ja poliisi tuli kertomaan miten liikennevalot toimivat ja jotain muuta yhtä tärkeää. Tapasimme “buddyt”, eli jokaisella vaihtarilla on oma tutor ja nämä tutorit kierrättivät meitä ympäri koulua ja esittelivät paikkoja. Meillä oli myös kiinan tunti, jossa opimme esittäytymään sekä kertomaan vähän itsestämme. Yleisesti päivä oli ihan kiva, mutta aika turha ainakin siinä mielessä, että meidän piti sen takia tulla melkein kaksi viikkoa ennen koulun alkua Hongkongiin. Toisaalta, nyt on ainakin hyvin aikaa asettua aloilleen ja tutkia paikkoja ja lomailla ennen kun koulu alkaa.

Orientaation jälkeen suuntasimme metrolla keskustaan viiden hengen porukalla ja menimme syömään Sushi One –ravintolaan. Emme oikein hahmottaneet tilaussysteemiä ja annoskokoja, joten päädyimme tilaamaan ihan liikaa ruokaa. Kaikkea piti kuitenkin maistaa ja ihan hyvin saatiin tuhottua suurin osa susheista. Oli kyllä tosi hyvää ja koska olimme syömässä vasta kymmenen jälkeen, kaikki oli puoleen hintaan. Jatkoimme siitä rantaan katsomaan HK islandin skylineä ensimmäistä kertaa. Olen nähnyt sen joiltain osin aiemminkin, mutta sitä maisemaa jaksaisi katsella vaikka kuinka kauan. Olisimme ottaneet Star Ferryn HK islandin puolelle, mutta se oli mennyt jo kiinni siltä päivältä, joten suuntasimme taksilla Lan Kwai Fongiin (LKF). Torstaisin on Ladies’ night LKF:llä, eli tyttöjen ei tarvitse maksaa juomista baareissa.  Olin siellä pari tuntia, mutta pitkä päivä väsytti sen verran, että tulin takaisin kampukselle jo kolmen jälkeen.

Eilen, perjantaina, olin parin suomikaverin kanssa tutustumassa vähän eri alueisiin HK islandin puolella. Kävimme Nort Pointissa ja Mong Kokissa, kiertelimme kauppoja ja vaan katselimme ihmisten menoa. Aikaisemmin olemme käyttäneet metroa vaan kymmenen jälkeen ja silloin ei ole ollut sen pahemmin ruuhkaa, mutta tänään lähdimme melkein pahimpaan ruuhka-aikaan liikenteeseen ja se ihmismassojen määrä oli ihan hullua! Oli vaikea päästä oikeaan suuntaan ja pysyä kolmistaan kun kaikki vaan kulkeutuivat virran mukana eri suuntiin. Alamme olla aika hyviä metron käytössä, metrolinjoja on monta mutta ohjeet ja asemat ovat selkeitä. Täällä toimii Octopus-kortti, johon ladataan rahaa ja sitä leimataan metroissa. Korttia pystyy käyttämään myös joissain pikaruokapaikoissa ja sillä voi ostaa esim limuautomaateista juotavaa.

Viikonlopuksi ei ole vielä mitään kummempaa ohjelmaa, keksitään toivottavasti jotain kivaa. Ensi viikolla ei ole oikeastaan mitään ohjelmaa, saatetaan lähteä jonnekin tai sitten pysytään ihan vain Hongkongissa ja tutkitaan paikkoja. Saa nähdä :) Kuvituksena ihmismäärää, ei sitä voi tajuta ellei itse koe, mutta ehkä näistä saa jotain kuvaa.

PERILLÄ

Perillä ja hengissä. Things just got a lot harder koska blogger vaihtoi kielen kiinaksi.. Enkä siis osaa vaihtaa sitä takaisin. Pitää perehtyä tähän ogelmaan sitten kun on vähän enemmän aikaa.

Olen ehtinyt olla täällä vajaan vuorokauden ja tuntuu, että olen tehnyt jo vaikka mitä. Lento Helsingistä Hongkongiin kesti yhdeksän tuntia ja nukuin siitä ajasta ainaki 8,5. Kovan sateen takia jouduttiin nousemaan takaisin taivaalle vaikka oltiin jo melkein laskeuduttu; monet saivat pieniä paniikkikohtauksia kun lento oli muutenkin ollut aika tärisevä, mutta musta oli ihan kiva nähdä lisää Hongkongia ilmasta käsin. Immigration sujui tosi nopeasti ja kamatkin tulivat pienen odottelun jälkeen. Löydettiin Niken kanssa tapaamispaikalle lentokentällä ja nähtiin muut vaihtarit ekaa kertaa. Nimiä, naamoja ja maita oli niin monta, että hyvä jos muistan edes muutaman. Onneksi tässä on aikaa opetella :)

Bussi toi meidät lentokentältä kampukselle ja olimme viiden jälkeen iltapäivällä perillä täällä. Matkaan meni sellaiset nelisenkymmentä minuuttia, mutta siinä maisemia katsellessa ja muihin tutustuessa se meni tosi nopeasti. Saatiin huoneiden avaimet, heitettiin kamat omiin huoneisiimme ja lähdimme viiden hengen porukalla (Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Sveitsi, Suomi) etsimään ruokapaikkaa läheisestä ostoskeskuksesta. Uskaltauduimme siihen yhteen, jonka ovessa oli englanninkielistä tekstiä. Saatiin aika pitkiä katseita paikallisilta, mutta selvittiin siitäkin kokemuksesta ihan kunnialla. Maksoin illallisesta about 4€ ja se taitaa olla aika yleistä tasoa ellei vähän yläkanttiinkin.

Asuntolahuoneissa on vain necessities, eli sänky, pöytä ja vaatekaappi, muttei esim roskista tai henkareita yms joten kävimme ostamassa ne ja pyyhkeet ja sateenvarjot näin alkuun. Ruokakauppa oli mielenkiintoinen kokemus.. Oli aika vaikea ymmärtää osaa tuotteista ja muutenkin esim aamupalatarvikkeiden ostaminen on vaikeaa kun ei ole jääkaappia helposti tarjolla ja koska vettä ei voi juoda muuten kun pullotettuna niin sitä piti kantaa kämpille. 

Päädyimme kauppareissun jälkeen Nickin (sveitsi), huoneeseen ensimmäisen illan viineille ja hengasimme siellä suunnilleen yhteentoista ja päätimme lähteä vielä katsastamaan Hong Kong Islandia ja tarkemmin LAn Kwai Fongin baarikatua. Kävelimme siis kaatosateessa ensin kymmenisen minuuttia metrolle ja sieltä noin 40 minuuttia kahdella eri metrolla keskustaan. Löysimme muita vaihtareita alueelta ja katselimme honkkaribaarikulttuuria pari tuntia. Otettiin neljän jälkeen taksi takaisn koululle Tuen Muniin (noin 28€/40min) ja päästiin nukkumaan siinä viiden maissa. Aikaeron takia ei ollut mitään ongelmia valvoa, mutta tänä aamuna oli aika vaikea päästä ylös sängystä järkevään aikaan…

Lyhyesti, tähän asti kaikki on mennyt hyvin ja täällä on paljon kivaa porukkaa. Tänään alkaa orientation, saa nähdä mitä siellä tapahtuu. Kosteus ja kuumuus on ihan käsittämätöntä ja samoin sateen määrä; näköjään täällä on pahin sadekausi meneillään juuri nyt. Lähden tästä erittäin myöhäiselle aamupalalle, saa nähdä mihin sitä tänään päätyy.

KOULUSTA

Viimenen viikko Suomessa pyörähti käyntiin ja matkavalmistelurintamalla ollaan jo ihan hyvällä mallilla. Sain vakuutusasiat hoidettua ja lähetettyä koululle, joten nyt pitäisi koulun osalta olla kaikki kunnossa. Ostin uuden kameran, Olympuksen pen e-pm2, vanha kamera on kooltaan niin iso, etten halunnut raahata sitä mukana ja siinä ei myöskään ole videokuvausominaisuutta toisin kuin uudessa vauvassa. Ainut juttu on se, etten ole aiemmin omistanut Olympuksen kameraa ja sen käytön opettelu tulee viemään jonkin aikaa... Toisaalta, ihan kiva oppia uusia juttuja ja luulen, että meistä tulee vielä hyvät kaverit :)

Ajattelin, että ennen lähtöä voisi olla ihan hyvä idea kertoa minne olen menossa. Vaihtoyliopistoni on nimeltään Lingnan University ja se sijaistee noin 40 minuuttia keskustasta julkisilla liikuttaessa. Alue, jossa koulu sijaitsee on nimeltään Tuen Mun ja se on siis luoteessa Hongkongin saarelta katsottuna. Tämä yliopistovaihto on "arvoltaan" 24 opintopistettä, eli juuri ne puuttuvat kurssit kanditutkinnosta, sillä tähän mennessä olen suorittanut 156/180op. Mulla on valittuna neljä kurssia, jotka on kaikki arvoltaan 3op: Organisational Behaviour, Marketing Management, Chinese Economy ja Marketing in Chinese Mainland.



Koulua on neljänä päivänä viikossa, muutama tunti päivässä. Kursseista en osaa sanoa tällä hetkellä oikein mitään, otin ne koska sain. Kursseille ilmoittautuminen oli järjestetty nettirekisteröitymisenä first come first served -periaatteella ja vaikka olinkin kurssivalintapäivänä viideltä aamulla tekemässä valintoja, en voinut kauheasti vaikuttaa siihen, mitä kursseja sain. Näillä mennään siis!

Sain noin viikko sitten asumistiedot! Asun Student Hostel D:ssä ja nukun huoneen vasemmalla puolella. Lingnanissa kaikki vaihto-opiskelijat jakavat huoneen paikallisen opiskelijan kanssa ja nämä huoneet jaetaan sattumanvaraisesti. Sinänsä ihan kiva, eipä tarvinnut miettiä asumisvaihtoehtoja kun kampuksella on pakko asua ja huonejaot tehdään arpomalla. En oikeastaan tiedä sen enempää koulusta tai majoituksesta, selviää sitten siellä. Paras juttu tässä asumisessa on se, että se piti maksaa jo noin kuukausi sitten. Koska majoitus on maksettu koko vaihdon ajalta, mulla ei ole yhtä suurta menoerää vuokran takia joka kuukausi kun se on hoidettu jo kerralla.

Ollaan Saran kanssa tehty Google docsiin listaa paikoista, joissa pitää käydä seuraavan puolen vuoden aikana. Kyseinen lista sisältää niin maita, kaupunkeja ja niiden osia kuin nähtävyyksiä ja shoppailupaikkoja. En halua lähteä matkaan liian suunnitellusti vaan mennä sinne, mikä tuntuu hyvältä. Toisaalta, en halua päätyä vain niihin kuuluisiin turistirysiin (Pattaya...) vaan nähdä oikeasti hienoja paikkoja. Ei olla tehty sen tarkempia suunnitelmia siitä, milloin mennään minnekin, kattellaan siellä minne tekee milloinkin mieli! Listan paikat on koottu sekä matkaoppaiden että kavereiden suositusten perusteella ja vaikka emme siitä varmasti kaikkea ehdikään toteuttaa, siitä tulee olemaan paljon iloa matkalla :)


Tosiaan, lähdetään ystäväni Saran kanssa molemmat Hongkongiin vaihtoon, eri kouluihin kylläkin. Suunnitelmissa olisi matkustella yhdessä sekä vaihdon aikana että sen jälkeen. Ei olla kummatkaan oltu Aasiassa aiemmin niin kaikki paikat tulevat olemaan uusia molemmille.  Mikkelin kauppiksesta meitä lähtee yhteensä seitsemän opiskelijaa Hongkongiin, meitä menee kolme Lingnaniin ja neljä PolyU. Saattaa kuulostaa paljolta, mutta kouluissa on ainakin parisataa vaihtaria kummassakin, joten muutama suomalainen ei ole mikään suuri määrä. 

Tänään on tasan neljä vuotta siitä kun lähdin viimeksi vaihtoon. Tuntuu, että aika samoissa lähtövalmisteluissa mennään kuin silloinkin. Enää neljä työvuoroa jäljellä ja aika paljon sovittua ohjelmaa serkun rippijuhlista läksiäisiin eli ei tässä ehdi kauheasti vaan olla. Eipä kyllä haittaakaan, parempi pitää itteni kiireisenä. Six days to go!

12 PÄIVÄÄ

Kaksitoista päivää lähtöön. Niin paljon juttuja tehtävänä ja kavereita nähtävänä, että alkaa aika loppumaan kesken. Viimekertaisesta vaihtoon lähdöstä on aika tarkalleen neljä vuotta ja täytyy myöntää, etten kauheasti muista niitä lähtöfiiliksiä. Viimeaikoina olen saanut kuulla paljon kysymyksiä matkajännityksestä ja tällä ketkellä ei kyllä jännitä yhtään. Luultavasti se iskee sitten myöhemmin. En osaa oikein asennoitua siihen, että olen taas lähdössä pois ja en tule näkemään perhettä ja kavereita puoleen vuoteen. Toisaalta, olen kuitenkin asunut jo muualla ja kokenut tämän saman aikaisemmin; tuntuu melkein kuin suhtautuisin koko tähän lähtemiseen jonkin asteisella välinpitämättömyydellä - asiat rullaavat omalla painollaan ja kyllä kaikki järjestyy niin siellä kuin täälläkin päässä.

Suurin osa tärkeistä asioista alkaa olla hoidettu: viisumi tuli pari päivää sitten, rinkka on hankittu ja kaikki rokotteet ja lääkekuurit on vihdoin alotettu. Matkavakuutus on oikeastaan ainoa suurempi asia jota en ole vielä hoitanut, mutta senkin pitäisi järjestyä heti huomenna. Rokotteet otin Japanin aivotulehdusta, koleraa ja lavantautia vastaan, uusin jäykkäkouristusrokotuksen ja hepatiitti a ja b löytyvät jo jenkkivuoden takia. Lisäksi pitää ottaa malarialääkkeet mukaan ihan vaan kaiken varalta. Muut rokotukset, kuten vesikauhu ja keltakuume koettiin äidin kanssa vähän turhiksi niin jätettiin ne hankkimatta, koska esim vesikauhussa ei ole suurta eroa ottaako sen ehkäisevästi vai vasta jos on saanut pureman.

Lopetan työt 15.8 perjantaina ja maanantaina on sitten lähtö, eli en ehdi lomailemaan ennen matkaa. Muutenkin ohjelmaa on sovittuna jo niin paljon seuraavaksi vajaaksi kahdeksi viikoksi, etten tiedä missä välissä ehdin nukkua, lentokoneessa viimeistään. Tosiaan, lennän Finnairin suorilla lennoilla molemmat suunnat, lähtö on 18.8. klo 23:40 ja paluupäivä 13.2. Paluupäivän muuttamisen pitäisi olla aika helppoa, joten tällä hetkellä se on vielä aika alustava, katsotaan miten pitkään viihdyn matkalla.

Olen perillä Hongkongissa tiistaina klo 14:30 paikallista aikaa ja orientaatio alkaa keskiviikkona 20.8. Olen ottanut asioista selvää melkein hävettävän vähän; en tiedä oikeastaan mitään koulun käytännöistä tai koko kaupungista, mutta eiköhän asiat selviä siellä sitten. Jos jotain opin lukiovaihdossa niin sen, että asioita ei voi suunnitella etukäteen, paikanpäällä vasta näkee miten asiat hoidetaan ja mitkä ovat oikeasti niitä tärkeitä juttuja - ei asioita voi opetella kirjoista vaan ne pitää itse kokea. Tottakai on hyvä selvittää asioita etukäteen, jotta selviää tietyistä asioista mutta noin yleisesti turha stressaaminen ei auta.

Harkitsin pitkään pidänkö blogia ollenkaan matkan aikana, mutta monien sukulaisten toiveesta päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja tehdä tämän; onhan se kiva lukea tarinoita sitten myöhemminkin. Jenkkiblogianikin luen aina satunnaisesti, kivahan sitä on muistella menneitä ja asioita ei tarvitse kirjoittaa moneen paikkaan ylös kun kerran kaikki voivat lukea kuulumiseni samasta paikasta. Siispä, tervetuloa mukaan matkalleni Aasiaan seuraavaksi puoleksi vuodeksi :)