Lupauduin lähtemään sunnuntaina
Lilyn ja Marian kanssa patikoimaan Lantau Peakille, joka sijaitsee Lantau
Islandilla ja on siis Hongkongin toisiksi korkein huippu (934 metriä merenpinnan yläpuolella). En oikeastaan
ollut ottanut muuten selvää reitistä, mutta lyhyellä googlailulla se kuvailtiin
haastavaksi ja erittäin hienoksi kokemukseksi. Eipä siinä sen enempää kuin
reppu selkään ja lenkkarit jalkaan ja menoksi.
Otettiin bussi Tung
Chungin asemalta Big Buddhalle, jonka vierestä reitti lähti. Vaikka tiesinkin
reitin olevan haastava, en ollut osannut asennoitua koitokseen ihan sen
vaatimalla tavalla. Reitti kulki vuoren yhtä rinnettä eikä turhia mutkitellut –
jyrkät, epätasaiset portaat ja 1,5h kiipeämistä (ei otettu aikaa mutta siihen
sanotaan menevän suunnilleen noin kauan). Päätettiin ryhtyä urakkaan varmaan
marraskuun kuumimpana päivänä, ulkona oli +27 astetta ja aurinko porotti
pilvettömältä taivaalta. Suurin osa reitistä ei edes ollut mitenkään upeita
maisemia, tai ehkä en vain osannut nauttia niistä kun ainut mitä näin oli
pusikot ja loputtomat kiviportaat. Muutaman kerran tuli sellainen fiilis,
ettemme tule ikinä selviämään huipulle, mutta kolmistaan tsempattiin toisemme
loppuun asti ja oli se kyllä so worth it!
Ylhäältä avautuivat ihan
uskomattomat näkymät, ilma oli ihanan raikasta ja olimme niiden muutamien
hassujen pilvenhattaroiden yläpuolella. Kaikki tällaiset reippailut saavat
aikaan vaan niin hyvän mielen – en keksi paljon parempaa tapaa viettää
sunnuntaita. Aikamme huipulla huilailtuamme lähdimme vuoren toista rinnettä
takaisin alaspäin. Emme jääneet katsomaan auringonlaskua, sillä kouluhommat
odottivat, mutta näimme sen matkan varrelta. Huippu on kuuluisa hienoista
auringonnousuista ja –laskuista, ja monet ihmiset patikoivatkin huipulle ennen auringonnousua.
Takaisin alas reitti oli
ainakin omasta mielestäni mukavampi kävellä, sillä siinä oli osittain myös
suoria pätkiä, toisin kuin ylöskiivetessä, jossa koko matka tarvottiin ylös
portaita ilman kunnollista kävelyä ja sitä ”patikointia”. Reitti oli siinäkin
mielessä tosi kiva, että päästiin näkemään molemmat puolet siitä huipusta eikä
tarvinnut mennä samaa reittiä edes takaisin. Taas yksi paikka, jota voin ehdottomasti
suositella. En kyllä ihan heti lähde kenenkään mukaan valloittamaan huippua, mutta lupaan tulla mukaan sitten kun tulen tänne uudestaan (vink vink äiti ja isi). Edelleen tämä kaupunki jaksaa yllättää monimuotoisuudellaan, ei tähän vaan voi kyllästyä :)
Tasan kuukausi jouluun, joten alle kuukausi jäljellä vaihtoa, apua! Tässä on vika kokonainen kouluviikko menossa, mulla on tällä viikolla vielä kaksi päivää koulua, ensi viikolla kaksi ja sitten meillä onkin viikon lukuloma. Mun kokeet on sopivasti 9., 13. ja 16.12. ja sitten onkin kandi kasassa virallista valmistumisjuhlaa lukuunottamatta. Ei tässä kuitenkaan ehdi vielä tylsistyä, torstaina yksi esitelmä ja palautus ja ensi viikolla parin isomman ryhmätyön palautukset... Kiirettä pitää siis!