Borneo
oli ehdottomasti käymisen arvoinen! Vaikka vietettiinkin siellä vain muutama
päivä, tykästyttiin molemmat paikkaan ja halutaan päästä uudestaan
seikkailemaan sinne vielä tulevaisuudessa. Lennettiin Kota Kinabaluun, joka on
Malesian osan itäisen puolen Sabahin pääkaupunki. Pitkän päivän jälkeen oli
ihanaa, kun kaikki sujui niin hyvin Kuala Lumpurin kentältä lähdettyämme -
lensimme Malindo Airlinesin uudella koneella, pääsimme Kota Kinabaluun ja
lentokoneen laskeutumisesta hostellille pääsyyn meni ehkä puoli tuntia. Kaikki
olivat todella mukavia heti alkuun ja saatiin vielä oma hostellihuone
käyttöömme, Borneolla ei selvästikään ole high season tähän aikaan vuodesta.
Ekana aamuna päätettiin suunnata
Kota Kinabalun edessä oleville saarille. Otettiin kartta mukaan ja sukkuloitiin
tiemme satamaan. Tuntui, kuin olisi palannut takaisin jonnekin 90-luvulle,
kaikki oli jotenkin vähän out dated. Kaupungissa oli ihan rauhallista; ei
korkeita taloja eikä hullua liikennettä. Hypättiin veneeseen sen jälkeen, kun
oltiin vähän summa mutikassa ostettu liput Mamutik saarelle. Ei oltu sen
tsrkemmin mietitty minne halutaan ja valittiin se sitten vaihtoehdoista.
Päätettiin, että mennään vain yhdelle, joten muista en osaa sanoa, mutta
kyseinen saari osoittautui aivan täydelliseksi paratiisiksi ainakin sinä
päivänä. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, eikä sadekaudesta näkynyt
jälkeäkään. Oltiin vuokrattu snorklauskamat ja kiinalaisturistien kanssa
snorklailitiin saaren edustalla ja nähtiin upeita kaloja. Gilien kalat
kalpenivat Borneon kalojen rinnalla ihan kuus-nolla. Siirryttiin
snorklailun jälkeen saaren toiselle reunalle ja oltiinkin sitten kaksistaan
siellä rannalla. Nautittiin maisemista ja auringosta, uitiin ja luettiin
kirjoja. Kyydit saarelle ja sieltä pois olivat aikataulussa (kerrankin, täällä
on saanut tottua siihen että asiat tapahtuu kun tapahtuu ja aikataulut ovat
vain suuntaa-antavia) ja muutenkin kaikki sujui todella helposti.
Päädyttiin
varaamaan kolmen päivän reissu viidakkosafarille seuraavaksi aamuksi, joten
pistettiin kamat kasaan ja mentiin nukkumaan. Meidät haettiin kuudelta asmulla
hostellilta ja vietiin Kota Kinabalun bussiterminaaliin, josta otettiin bussi
kohti Tawauta. Kuuden tunnin matkasta nukuttiin varmaan 90% ja päästiin
Kinabatangan kylään sopivasti lounaalle. Lounaan jälkeen minibussi haki meidät
ja kuljetti Kinabatangan Nature Lodgelle. Meidän lisäksi samana päivänä tuli
vain kaksi muuta ihmistä, joka osoittautui todella kivaksi jutuksi varsinkin
seuraavana päivänä.
Ekana
päivänä ohjelmassa oli river cruise, eli veneiltiin pitkin Kinabatangan jokea
bongaillen eri eläimiä. Edellisen päivän ryhmä oli myös mukana retkellä, eli yhteensä
meitä oli reilun kymmenen. High seasonin aikaan ihmisiä voi olla reilu 50,
joten oltiin todella hyvään aikaan paikalla. Nähtiin monia eri apinoita,
lintuja ja päästiin jopa näkemään orankejaki, ne ovat harvinaisia ja oppaan
mukaan niitä näkee ehkä kerran pari kuussa. Veneilyn jälkeen käytiin
illallisella ja osallistuttiin sen jälkeen iltakävelyyn sademetsässä. Kumpparit
jalassa tarvottiin mutaisia ja osittain veden valtaamia polkuja pitkin
taskulamppujen valossa eteenpäin. Eläinten osalta meillä kävi taas tuuri,
lintujen lisäksi onnistuttiin näkemään tarsier (kummituseläin), joka on myöskin
hyvin harvinainen ja tyytyväisin mielin päästiin nukkumaan.
Seuraava päivä alkoi jo aamu kuudelta, kun lähdettiin
uudelle river cruiselle. Tällä kertaa nähtiin samoja apinoita ja lintuja, mutta
krokotiilit olivat valitettavasti piilossa. Aamiaisen jälkeen muut lähtivät
pois leiriltä, ja meitä jäi vain me kaksi ja yksi australialainen mies
paikalle. Lähdettiin kolmen tunnin viidakkokävelylle me kolme ja kolme opasta -
ei huono reissu kun saatiin kaikki omat oppaat. Mutavellissä tarvottiin taas
eteenpäin, eläimiä ei näkynyt, mutta nähtiin erilaisia kasveja ja kuultiin
niiden käyttötarkoituksista. Reitti kulki Ox Bow -järvelle ja siellä oli niitä
kaloja, jotka syövät kuollutta ihoa. Uitettiin siis käsiä järvessä ja saatiin
nopea käsihoito ennen suuntaamista takaisin lodgelle. Parin tunnin luku- ja
päikkäritauon jälkeen uusi ryhmä saapui paikalle ja lähdettiin taas
veneilemään. Meillä kävi säiden suhteen hyvä tuuri, eka päivä oli melkein
pelkkää aurinkoa ja sateet tulivat vain sillon kun meidän ei tarvinnut olla
ulkona. Toisaalta, sillon kun satoi niin vettä tuli niin paljon, että ulos ei
nähnyt. Illan veneilyreissulla nähtiin taas melko samoja eläimiä ja illallisen
painuttiin Saran kanssa pehkuihin yhdeksältä - aikainen herätys ja koko päivän
ulkona hengailu verottivat.
Kolmas
päivä alkoi taas river cruisella kuudelta. Onni suosi meitä ja päästiin
näkemään kaksi isoa krokotiiliä. Hyvillä mielin, lähes kaikki mahdolliset
eläimet nähneinä (paitsi pygminorsut!), hypättiin bussin kyytiin suuntana
Sepilok ja uudet seikkailut. Nature Lodge Kinabatangan oli todella hieno
kokemus ja nähtiin ja opittiin vaikka mitä! Pari päivää siellä oli juuri
sopivasti ja koko jutusta jäi hyvä fiilis :) Nää on just niitä juttuja mitä
tänne lähdettiin hakemaankin; kokemuksia, joita ei saa Suomesta.
Sadekauden tulvat yllättivät matkalla ja
ei päästy Sepilokiin, sillä tiet olivat veden peitossa. Meillä ei ollut sen
kummempia suunnitelmia, joten hypättiin Sandakanin lentokentällä ulos ja
tutkittiin, jos samana päivänä päästäisiin vielä Singaporeen. Eipä löytynyt,
joten suunnattiin Sandakanin keskustaan, käytiin yhdessä hotellissa (lainattiin
nettiä) ja ostettiin lennot seuraavalle päivälle ja varattiin majoitus.
Hypättiin taas bussiin ja huristeltiin takaisin Kota Kinabaluun yöksi.
Seuraavana päivänä reissattiin Singaporeen. Tällainen reissaus on kiva - meillä
on suunnitelma mitä halutaan nähdä ja tehdä, mutta aika vähän pakottavia
juttuja. Voidaan siis vaihdella suunnitelmia reissussa ja mennä minne tuntuu
hyvältä :)