KUALA LUMPUR

14.1.2015

Lennettiin 7.1. Kuala Lumpuriin Saran ja Lauran kanssa. Täälläkään meillä ei ollut sen suurempia suunnitelmia, vähän kaupunkiin tutustumista ja yleistä kiertelyä. Meiän hostelli oli nimeltään Reggae Mansion ja se ei ihan vastannut mun käsitystä hostellista - paikka oli todella hieno korkeine huoneineen ja monine portaikkoineen. Eipä haitannut meitä, varsinkaan kun paikka ei ollut yhtään sen hintavampi kuin muutkaan hostellit.

Käytiin ekana päivänä tutustumassa Merdeka aukioon ja Kuala Lumpur City Galleryyn ihan aluksi, jotta saatiin vähän käsitystä kaupungista. City Gallery oli todella hyvä idea, sillä mulla ei ollut oikeastaan mitään tietoa KLsta ja sen jälkeen oli paljon kivempi lähteä kiertelemään paikkoja. Kierrettiin myös paikallinen tekstiilimuseo ennen kuin nälkä yllätti ja päädyttiin susheille. Jäätiin illaksi vähän loukkuun johonkin ostoskeskukseen kaatosateen yllättäessä, mutta päästiin kuitenkin yöksi takaisin "kotiin". 
Tokana päivänä tavattiin mikkelikaverit Niko ja ja Hennu ja lähettiin kaikki viisi yhdessä kohti Batu caves, jotka on vähän kaupungin ulkopuolella. Valtava kultainen patsas ja portaat luolille olivat ihan mielenkiintoiset, mutta yleisesti paikka ei vakuuttanut - turistikohteen ylirakentaminen ja tietynlainen epäaitous saivat meidät lähtemään aika nopeadti. Päädyttiin sitten ajelemaan sellaisella monorail metrolla, jonka rata kulkee maan pinnalla yläilmoissa ja katseltiin kaupunkia sieltä. Käveltiin myös ympäriinsä tutkien paikkoja ja päädyttiin käymään China townissa ja illalliselle suunnattiin Jalan Alorille, joka on katu täynnä ruokakojuja ja muovituoliravintoloita. Ruuan jälkeen käytiiin vielä hetki kattomassa hostellin roof top baarin menoa, mutta väsymys yllätti meiät kaikki, joten painuttiin pakkaamaan ja nukkumaan melko aikaisin.
Kuala Lumpurista jäi ihan hyvät fiilikset, vaikkei kaupungissa niin paljoa nähtävää olekaan. Ihmisten vähyys kaduilla oli positiivista vaihtelua ja tuntui, että kaikkialla on tilaa. Säät eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta se ei menoa haiannut. Tällaisen parin päivän pysähdykseen ei ollenkaan hullumpi paikka - kivaa vaihteua biitsielämään.
Kuvat: Sara ja Saara

2 kommenttia:

  1. Tuolla Batu Cavella mekin Karin kanssa kävimme, nyt näyttää siltä että portaat uudelleen rakennetut ja kultainen Buddhakin muistojani suurempi. t Ukki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se oli kyllä ihan valtava. Ja koko paikka oli täys apinoita ja kukkoja!

      Poista