LAOS: LUANG PRABANG, VANG VIENG & VIENTIANE

13.2.2015


Meidän Laosin osuus jakautui kolmeen eri kaupunkiin: Luang Prabangiin, Vang Viengiin ja maan pääkaupunkiin Vientianeen. Vietettiin jokaisessa kohteessa pari päivää ja reissattiin välimatkat busseilla.

Aloitettiin siis Luang Prabangista, maan entisestä pääkaupungista, joka on UNESCOn maailmanperintökohde. Laos on aiemmin ollut Ranskan siirtomaa ja se näkyy kaupungissa - eurooppalaistyyliset rakennukset ja ranskalaiset kahvilat ja ruoat toivat ehdottomasti mieleen etelä-Euroopan, aasialaisella vivahteella. Kaupunki on itsessään jo nähtävyys night marketeineen ja rakennuksineen, mutta lähellä sijaitsevat Kuang Si vesiputoukset ovat vähintään se viimeinen syy kaupungissa vierailemiselle. Otettiin keskustasta tuk tuk putouksille ja vietettiin siellä pari tuntia, uskallettiin jopa pulahtaa kylmään veteen. Vaikka olinkin nähnyt kuvia putouksista, yllättivät ne silti hienoudellaan, maaperän valkoisuus antoi vedelle kivan värin ja maaperä muodosti monia altailta putousten väliin. Otettiin ahkerasti kuvia paikasta siis :)
Luang Prabangista siirryttiin Vang Viengiin, joka on aiemmin ollut erittäin tunnettu bilekaupunki. Muutaman vuoden takaisten suurten kuolemalukujen (huumeet & alkoholi) takia baarien määrä on vähentynyt suuresti, mutta bilekaupungin jäänteet ovat yllä vielä nähtävissä. Kuultiin tarinaa, että pahimmillaan parikymmentä ihmistä olisi kuollut kuukauden aikana Vang Viengissä ja suurin osa reppureissajista alueella on australialaisia, joten australian hallitus olisi painostanut Laosin poliisia tarttumaan toimeen ja pistämään menon kuriin. Nykyään esimerkiksi huumeita ei see kaupungista yhtä avoinesti kuin ennen ja juuri baarien määrää on vähennetty. Kaupungissa ei ole kauheasti nähtävää, käytiin blue lagoonilla, joka on noin 7km päässä kaupungista ja eräässä luolassa siinä samalla ja se olikin oikeastaan se mitä paikka tarjosi. Hienot vuoret kaupungin ympärillä tarjoavat kuulema hyviä kiipelymahdolkisuuksia, mutta me ei nähdetty testailemaan niitä. 
Tavattiin Saran sisko Laura Vang Viengissä, erottiin siis Kuala Lumpurissa meidän jatkaessa matkaa Borneolle ja hänen suunnatessa Kambodzaan. Mennään samaa reittiä eri suuntiin, joten Vang Vieng sattui sitten valikoitumaan tapaamispaikaksi. Käytiin toisena päivänä kokeilemassa kaupungin kuuluisin aktiviteetti: tubing pitkin Mekong jokea. Vuokrattiin siis kumirenkaat ja meidät kuskattiin muutaman kilometrin päähän joen rantaan, lastattiin ulos tuk tukista ja hypättiin jokeen. Matkan varrella sijaitsee baareja ja noustiin niihin tutkimaan menoa. Jos ei pysähtyisi ollenkaan baareihin, virran mukana reissun pitäisi kestää 2,5 tuntia takaisin kaupunkiin. Vietettiin melkein koko päivä joella, joten ei ehditty mennä loppuun saakka renkailla, mutta eipä se haitannut. Päästiin ainakin kokeilemaan tätä "urheilumuotoa".
Viimeisenä Laosin kohteena oli Vientiane. Vuokrattiin pyörät ja ajeltiin ympäriinsä tutkimassa kaupunkia. Vang Viengin ruokatarjonnan jälkeen oli ihana päästä syömään kunnollista ruokaa! Kaupungista löytyy myös Scandinavian Bakery, joka ei kyllä mun mielestä vastaa skandinaavista keittiötä mitenkään, paitsi sieltä sai pullia joita oli sitten pakko testata. Vietettiin toinen päivä paikallisella uimastadionilla saksalaisen ja hollantilaisen tytön kanssa, joihin oltiin tutustuttu Vang Viengissä. Käytiin myös tutusumassa COPE näyttelyyn, joka kertoo Jenkkien pommituksista ja niiden vaikutuksista - maastosta löytyy edelleen miljoonia räjähtämättömiä pommeja, jotka aiheuttavat edelleen ongelmia maassa. Nähtiin dokumentti pommien siivomaisesta ja esillä oli paljon erilaisia proteeseja ja niiden tekoa selostettiin. Suurin osa paikallisista joilta puuttuu jokin raaja ovat pommien uhreja. Suurin ongelma on pienissä kylissä, sillä niitä ei ole siivottu mahdollisista pommeista ja ihmiset keräävät romumetallia rahan toivossa ja osuvat näin pommeihin. Niiden vaaroja ei ymmärretä tarpeeksi hyvin ja rahan takia ihmiset ottavat turhia riskejä pommien kanssa. Pommirojua käytetään myös talojen rakentamisessa ja erilaisissa astioissa ja muissa kodin tarvikkeissa. Tämä puolestaan antaa helposti lapsille kuvan, että niihin voi koskea maastossa. Näyttely oli tosella opettavainen ja sai miettimään sotien seurauksia. Laos on nimittäin ollut maailman eniten pommitettu maa kokoonsa nähden ja jenkkien pommitukset kestivät 9 vuotta.
Laosista jäi tällaisen viikon visiitin jälkeen hyvä kuva, ihmiset ovat mukavia ja maa on todella kaunis, vaikkakin erittäin köyhä. 

Kuvat: Saara ja Sara

2 kommenttia:

  1. Jänniä paikkoja jälleen, hienoa. Nuo 1960-70-luvun pommituksen jäljet ovat kamala muisto hullusta sodasta - dominoteorian erehdyksestä, ja jenkkien järjettömästä taistelusta. Ne miina- ja pommipellot ovat uhka vielä kauan!!! Kaunis maa kivoja kuvia t Ukki

    VastaaPoista
  2. Kiva postaus, hienoja kuvia taas kerran. Monenlaisia paikkoja, onko muuta turismia kuin bileturismi ja lähteekö sekin siitä, että kaikki on länsimaalaisille tosihalpaa? T Tommi

    VastaaPoista