DAY TRIP TO MACAU

Mulla on ollut koko ajan suunnitelmissa käydä Macaossa täällä ollessani, mutta jotenkin se oli vaan jäänyt ja jäänyt. En ollut missään vaiheessa mitenkään erityisen innoissani menossa sinne, mutta tuntuisi tyhmältä jättää tilaisuus käyttämättä täällä ollessa. Otettiin siis Saran kanssa torstaina suunnaksi Aasian Las Vegas. Mulla oli koko jutusta sellaset Tallinna fiilikset, sinnekin mennään laivalla päiväksi heilumaan ja vähän kuluttamaan aikaa.

Aloitettiin meidän päivä aamupalalla Nosh Tai Pin Shan kahvilassa Sheung Wanissa. Sieltä sai ihan erityisen hyvää mansikka-omena-vesimeloni smoothieta, ja paikka oli todella viihtyisä muutenkin. Aamupalan jälkeen käytiin ostamassa laivaliput (n. 17€/suunta),  ja kierreltiin vähän Centralissa ja Sheung Wanissa odotellen laivan lähtöä.

Tunnin laivamatka sujui nopeasti, samoin kuin passintarkastukset ja oltiin ulkona terminaalista ja valmiina tutustumaan taas uuteen osaan Kiinaa. Sää oli todella harmaa, mutta onneksi sateeton. Meillä ei ollut karttaa tai mitään suunnitelmaa koko päivälle, haluttiin vaan kävellä ja nauttia suunnittelemattomuudesta. Tiina oli neuvonut meille, että mistään kulkupeleistä ei kannata maksaa, vaan kaikkialle pääsee kasinojen pikkubusseilla. Niinpä hyppäsimme satamasta yhteen ja päädyimme Grand Lisboa kasinolle, joka oli ihan valtava kultainen tornirakennus ja harvinaisen ruma sellainen. Kiertelimme eri kerroksissa ja seurasimme muutamia eri pelejä, mutta kun kumpaakaan ei kiinnostanut pelata niitä pelikoneita niin poistuimme aika nopeasti paikasta.

Kävelimme ympäriinsä tutkien paikkoja. Vaikka tiesinkin Macaon olevan kaksikielinen, oli silti kummallista nähdä kaikki kyltit ja tekstit sekä kiinaksi että portugaliksi – vaikea kuvitella että kukaan niistä paikallisista siellä puhuisi portugalia. Päätettiin, että meidän täytyy nähdä ne kaksi nähtävyyttä, jotka Sara oli googlannut aikaisemmin, joten suunnistettiin Senado Squarelle ja tutkimaan the Ruins of St. Paul. Nälkä pääsi yllättämään, eikä jostain syystä löydetty yhtään ruokapaikkaa, joten päädyttiin sitten jätskilounaalle Dairy Queeniin. 

Senado Squaren ihmispaljous ja todella mauttomat joulukoristeet eivät oikein vakuuttaneet, vaikka paikka olisi varmasti ollut kaunis ilman niitä. Ne rauniot olivat kyllä ihan hienot, mutta sielläkin oli ihan valtavasti ihmisiä, joten pyörittiin siinä hetki ja suunnattiin sitten siihen viereiselle kukkulalle, kun ei oikein tiedetty minne muualle mennä. Onneksi kiivettiinkin sinne ylös, kukkulalla tai mikä se rakennelma olikaan, oli kiva puisto ja istuskelualue, joten istuttiin siellä ylhäällä auringonlaskuun saakka suunnitellen tulevaa viikkoa. Vanha kaupunki muistutti musta ainakin Eurooppaa, oisin ihan hyvin voinut kuvitella sen olevan esim Espanjassa, mukulakivikadut, värikkäät rakennukset ja kukkaistutukset toivat sitä Eurooppatuntua, ainut vaan, ettei niitä eurooppalaisia ihmisiä näkynyt kovin montaa.

Oltiin sovittu treffit meidän koulukaverin Phuongin kanssa, joka on siis vaihdossa Macaossa, puoli kahdeksaksi Venetian kasinolle. Ei oikein tiedetty miten sinne pääsee, joten oltiin suunniteltu menevämme ensin yhdellä bussilla takaisin satamaan ja sieltä Venetianin omalla bussilla sinne. Päästyämme takaisin Lisboalle, meille kerrottiin bussijonon olevan 40minuutin pituinen ja taksijonokin näytti yhtä pitkältä. Meillä ei kummallakaan ollut toimivaa puhelinta ja siinä vaiheessa ehti iskeä pieni paniikki, että miten saamme yhteyden Phuongiin. Onneksi taksijono lähtikin liikkeelle ja päästiin määränpäähämme pari minuuttia myöhässä.

Phuong esitteli meille Venetiania, joka on siis valtava rakennus, johon kuuluu hotelleita, kauppoja, kasino ja tottakai pieni Venetsia. Olihan se sisätiloissa oleva Venetsia kanaaleineen ihan hauska, mutten silti haluisi lähteä siellä gondoliajelulle. Syötiin illallinen, vaihdettiin kuulumisia ja käytiin katsomassa vielä ulkona oleva joulumaa (johon muuten kuului luistinrata) ja sanottiin moikat ja suunnattiin takaisin kohti Hongkongia. Nyt on sitten Macao nähty – ei sinne tule varmaan uudestaan mentyä, mutta ihan hauska paikkahan se oli. Seuraavia reissuja odotellessa. Viikko ja sitten sanonkin hyvästit Hongkongille, ainakin hetkeksi aikaa.

Kuvat sekä mun että Saran kameroista :)