Vika päivä koulua huomenna ja sitten onkin istuttu
tunneilla kandinpapereiden edestä. Ihan hullua miten nopeasti aika onkaan taas
mennyt. Vielä tosiaan ne kolme koetta on edessä, mutten jaksa niitäkään
stressata sen kummemmin. En halua viettää vikoja viikkoja täällä vain
kirjastossa nenä kiinni kirjoissa vaan tehdä niitä kivoja juttuja, kuten patikoimista
eri puolilla Hongkongia :) Kyllä mä ne kokeetkin ajattelin
kunnialla läpäistä, mutta mun ei tosiaan tarvitse muuta kuin päästä läpi, sillä
nämä arvosanat täältä tulevat näkymään vain ’hyväksytty’ –merkintöinä
todistuksessa – eipä siis turhaa stressiä senkään takia.
Viime viikolla innostuin vähän noista patikoinneista ja koska Hongkongissa ollaan, erilaisia reittejä löytyy vaikka joka päivälle. Olin siis edellisenä sunnuntaina valloittamassa Lantau Peakia ja nyt viime viikolla päätettiin Tiinan ja Saran kanssa lähteä tutkimaan, että mitä tosta meidän koulun takaisesta luonnonpuistosta oikein löytyykään. Muutama kaveri olikin käynyt siellä jo aikaisemmin ja kehuneet paikkaa, joten pakkohan sinne oli suunnata. Perjantaina oltiin kaikki vapaalla koulusta ja mikä olisikaan parempi tapa viettää vapaapäivää kuin nauttia Hongkongin luonnosta ja hyvästä seurasta. Reitin löytäminen tuotti pieniä vaikeuksia ja seikkailtiinkin tovi pusikoissa ennen kuin osuttiin oikealle polulle, mutta mua se ei ainakaan haitannut, nähtiin nimittäin banaanipuita ja tähtihedelmäpuu! Reitti oli yllättävän kiva, noustiin koulun takaisille kukkuloille tosi pientä polkua pitkin ja ihasteltiin maisemia. Ylhäältä näki koko Tuen Munin ja aina Shenzheniin asti. Liikkeellä oli todella vähän porukkaa, joten saatiin kävellä ihan rauhassa kolmistaan eikä tarvinnut väistellä vastaantulijoita.
Sunnuntaina otettiin Tiinan kanssa suunnaksi Ng
Tung Chai vesiputoukset. Ei oltu tajuttu tarkistaa nopeinta reittiä
patikointipaikan alkuun, joten tehtiin sellainen 45minuutin ekstrakierros. Eipä
se nyt paljoa haitannut, nähtiin ainakin Tai Po Market. Täällä muutenkin
metroilla ja busseilla seikkailu on kivaa, varsinkin jälkimmäisillä kun näkee
uusia alueita. Päivä oli pilvinen ja lämmin, aamulla lähtiessämme kymmenen
aikaan matkaan mittari näytti +26C ja ilmankosteus oli tosi korkea. Putouksia
on useampi, bottom, middle ja main fall ja näiden lisäksi on vielä Scatter fall
ihan ylimpänä. Reitti oli tosi kiva siinä mielessä, että vaikka portaita
riittikin, vesiputoukset olivat juuri sopivan etäällä toisistaan ja niitä
katsellessa sain aina pienen levähdystauon. Main fall oli näistä korkein
(35metriä) ja muutkin olivat oikein näyttäviä. Onneksi olimme tajunneet katsoa
kartasta patikointireitin etukäteen, sillä muuten emme olisi varmastikaan
osanneet kulkea Scatter fallille asti. Reitti kulki siis ympyränä niin, että
toista kautta pääsi takaisin lähtöpisteeseen. Main fallilta se vain jatkui niin
epäselkeästi, että kiipeiltyämme isojen kivenlohkareiden päällä jonkun aikaa
meinasimme jo kääntyä takaisin. Meillä oli molemmilla kuitenkin sellainen
tunne, että se oli ainut mahdollinen reitti eteenpäin ja onneksi
kiipeilimmekin, sillä reitti toisaan jatkui sen kivirykelmän yläosasta. Sen
kohdan ylitettyämme emme oikeastaan nähneet enää ketään ennen kuin vasta
alaspäin matkatessamme. Oli ihanaa seistä siellä korkealla vuorenrinteellä ja
kuunnella vain lintujen laulua ja muuten oli ihan hiljaista. En ollut edes
tajunnut aiemmin, että täällä ei ole ollut varmaan yhtään täysin hiljaista
hetkeä, aina kuuluu suurkaupungin ääniä jostain. Meillä meni reitin
suorittamiseen varmaan parisen tuntia ja se oli taas yksi sellainen paikka,
jota tosiaankin suosittelisin. Saran vinkit ovat aina lyömättömiä :)
Tänään on ollut pitkästä aikaa kylmä! Tai no ehkä +18C ei niihin Suomen pakkasiin verrattuna voi kutsua kylmäksi, mutta sen jälkeen kun on elänyt vähintään +25C ilmastossa viimeiset 3,5kk, alle +20C tuntuu tosiaankin kylmältä. Tykkään kyllä tästä säästä, ei sitä jatkuvaa hellettä vaan jaksa. Tälle viikolle on luvattu jopa vielä kylmempää ja lämpötilojen pitäisi pudota viiteentoista. Onneksi ensi viikosta pitäisi asteiden nousta takaisin sinne 20 paremmalle puolelle. Monilla oli tänään takit päällä (en edes omista sellaista tällä hetkellä, jos tämä kylmyys jatkuu niin pakko varmaan sellainenkin on hankkia) ja kaulahuivit kaulassa ja sateinen ja kylmä sää on ollut yksi päivän puhutuimpia aineita. Musta tää on sen takia kivaa, että sitten kun asteet taas nousee niin sitä osaa arvostaa ihan eri tavalla. Oon ollut niin kyllästynyt tähän säähän jo pidemmän aikaa. Vaihtelu virkistää, tässäkin suhteessa!
Tajusin, että mulla on oikeasti enää muutama viikko jäljellä Honkkareissa. Enää ei voi ajatella että ”no teen sen sitten joskus” vaan nyt täytyy oikeasti alkaa tekemään asioita. Pihla tulee 17 päivän päästä ja sitä ennen pitäisi tosiaan tehdä ne kokeet ja käydä Macaussa, pakata ja tehdä vaikka mitä, niin että voin sitten olla hyvillä mielin lomalla hänen kanssaan :) Balille lähtö onkin sitten 22.12. ja siihenkin on aikaa vaivaiset 3 viikkoa… Joten kiirettä pitää. Oon onneksi tehnyt oikeastaan kaikki ne ’must’ jutut täällä ja nyt voin vaan tehdä just niitä juttuja mitä haluan. Happy Valleyn horse racet olis ainakin yksi juttu ja ehkä ehdin Ocean Parkissakin pyörähtämään, katsotaan katsotaan. Pihlan kanssa käydään varmasti kaikki perusnähtävyydet läpi, joten nekin ehdin kiertää vielä kertaalleen ennen kuin suuntaan kohti uusia seikkailuja.
Ekat viis kuvaa on Saralta sillä on muuten kiva blogi, käykää kurkkaamassa (klik) :)
p.s Tässä ehti tulla jo 100 päivää täyteen Honkkareissa!
Saara jälleen hieno kuvaus Hongkongin luonnosta ja "Hiljaisuuden ja putousten kukkulasta". t Ukki
VastaaPoistaKiitos kiitos, huomenna suuntana seuraava patikointipaikka!
Poista